Miten
Venäjän uusi kansalaisjärjestölaki on
vaikuttanut toimintaanne?
Laki ei ole tuonut erityistä muutosta tilanteeseemme. Kerran vuodessa on nyt tehtävä raportti uudelle tarkkailuelimelle järjestön toiminnasta ja rahoituksesta, erityisesti ulkomailta tulevasta rahoituksesta.
Paikallisjärjestömme
Venäjällä ovat muodoltaan ja hallinnoltaan kokoaan
venäläisiä yhdistyksiä. Kirjanpidon ja varainhoidon
on jo aiemminkin pitänyt olla tarkkaa veroviranomaisten vaatimusten
vuoksi.
Venäjällä
on nykyään joka tapauksessa helpompi toimia kuin aiemmin,
sillä lastensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä
on muutettu parempaan suuntaan. Työmme alkuaikoina viranomaisten
kanssa oli hankaluuksia sen vuoksi, että Venäjän lastensuojelulainsäädäntö
ei tuntenut yksityisiä turvakoteja. Yksi asia, johon toivoisimme
muutosta, olisi se, että yksityiset järjestöt Venäjällä
voisivat vastaanottaa humanitääristä apua tullivapaasti.
Menevätkö
avustusrahat varmasti perille ja oikeaan kohteeseen?
Kyllä
menevät. Seuraamme jokaisen euron käyttöä, ja kaikesta varainkäytöstä on dokumentit. Kohdemaiden toimintakeskuksillamme on budjetti,
jonka mukaisesti lähetämme sinne varat, yleensä kerran kuukaudessa
tai kahdessa. Summissa ei ole minkäänlaista pelivaraa, joten varat käytetään
tarkasti määrätarkoitukseen.
Saamme kaikista kohteista kuukausittaiset tarkat toiminta- ja varainkäyttöraportit.
Emme ole koskaan havainneet väärinkäytöksiä.
Varainkäytön seurantaa helpottaa myös se, että työ kohdemaissa on omaamme. Emme välitä varoja ulkopuolisille tahoille, esim. muille järjestöille tai valtion tai kaupunkien laitoksille.
Yhdistyksen kulut Suomessa pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, kuten voi todeta kirjanpidostamme. Varojen väärinkäytön mahdollisuutta ei ole myöskään Suomen puolella.
Kuka
valvoo varainkäyttöä, ja kuinka suuri osuus lahjoitusvaroista
käytetään itse toimintaan?
Varainkäyttöämme
valvovat yhdistyslainsäädännön mukainen jäsenistö,
hallitus ja kaksi tilintarkastajaa. Teemme lisäksi vuosittaiset
varainkeräysraportit Etelä-Suomen lääninhallitukselle.
Vuoden
2005 raportissa lääninhallitukselle Suomen oheiskulujen
osuus varainkäytössämme oli n. 13%. Oheiskulut tarkoittavat
Suomen toiminnan välttämättömiä menoja.
Mistä voi tietää, että apu menee todellisille lapsille, kun uutislehdessä on heistä pelkät etunimet?
Yksityisyyden suojan ja hyvän journalistisen tavan vuoksi emme voi julkaista tarkkoja henkilötietoja lapsista, nuorista ja perheistä, joilla on vaikea ja arkaluontoinen elämäntilanne.
Lasten ja muiden avunsaajien henkilöllisyys taustatietoineen on dokumentoitu yhdistyksen vuosittaisiin toimintakertomuksiin ja katupartioidemme ja turvakotiemme ylläpitämiin henkilörekistereihin. Toimintakertomukset ovat saatavissa meiltä tarvittaessa.
Pyrimme aina varustamaan uutislehdessämme olevat artikkelit valokuvin, jotka esittävät apua saaneita lapsia ja nuoria. Tiedot, artikkelit ja kuvat ovat tuoreita. Emme julkaise muutamaa kuukautta vanhempia artikkeleita, jotta lehti voisi tarjota lukijoille ja tukijoille ajankohtaista palautetietoa.
Miksi turvakotien katuosoitteita ja yhteystietoja ei ilmoiteta yhdistyksen julkaisuissa?
Kodit ovat vaikeasta taustasta tulevien lasten turvapaikkoja, joiden sijainti- ja yhteystietoja emme siksi julkaise ilman erityistä tarvetta. Kotien pienellä henkilökunnalla, joka yleensä puhuu pelkkää venäjää, ei myöskään ole valmiutta mahdollisiin yllätysvierailuihin, joita osoitteiden julkistamisesta saattaisi seurata.
Toimintakeskustemme yhteystiedot saa meiltä tarvittaessa.
Miksi uutislehdessänne on pelkkiä ulkomaalaisia nimiä ja vain venäläisten työntekijöiden nimiä ja artikkeleita?
Yhdistyksemme on suomalainen, mutta lehteen kirjoittavilla Suomen työntekijöilläkin on ulkomaalainen nimi. Yhdistyksemme toiminnanjohtaja Ignat Ivanov ei nimestään huolimatta ole venäläinen vaan bulgarialaissyntyinen Suomen kansalainen, joka on asunut täällä yli 20 vuotta. Toimistonhoitaja Mirjami Ivanov on suomalainen, samoin toimiston avustajat ja hallituksen jäsenet.
Työkentällä kohdemaissamme käytämme ainoastaan paikallisia työntekijöitä. Uutislehden sisältö koostuu enimmäkseen heidän lähettämistään raporteista.
Mikä on vaatekuljetusten tilanne?
Venäjälle
ei ole enää useaan vuoteen voinut lähettää tullitta avustusta yksityisille järjestöille. Lähetämme vaatetta
pieninä määrinä matkailijoiden ja työntekijöidemme
mukana (35 kg/henkilö; venäläisillä matkustajilla on lisäksi kuukausirajoitus tavaran viennissä). Keräämme lisäksi vaatetta
paikan päällä. Tällä tavalla pystymme tyydyttävästi vaatettamaan katupartioidemme työn piirissä olevat lapset.
Voiko
katulapsiprojektin kohteisiin päästä avustajaksi tai
harjoittelijaksi?
Tämä
on varmaan yleisin meille esitetty kysymys, saamme tiedusteluja ympäri
maailmaa.
Uskomme,
että pystymme parhaiten turvaamaan työn tulevaisuuden, kun
se on mahdollisimman pitkälti paikallisten itsensä vastuulla.
Käytämme siksi kaikissa työkohteissamme ainoastaan
paikallisia työntekijöitä. (Toinen syy on se, että
meillä ei olisi varaa maksaa palkkoja länsimaisille työntekijöille.)
Poikkeuksina ulkomaalaisten työntekijöiden käytössä
ovat olleet maatilan asiantuntijana toiminut Joonas Ahtiainen ja Odessan
katupartion sairaanhoitajana aiempina vuosina toiminut Elisabeth Lawrence, jolla oli oma kannatuspiirinsä.
Katulasten
kesäleireillä on ollut mukana ulkomaalaisia avustajia, mutta
olemme tässäkin toiminnassa keskittymässä paikallisten
avustajien käyttöön.
Voimme
aina keskustella tilannekohtaisesti lyhytaikaisesta mukanaolosta,
joten ota yhteyttä!
Mikä on yhdistyksen seurakuntatausta ja sidonnaisuus seurakuntiin?
Olemme itsenäisesti toimiva yhdistys, joka ei ole osa minkään kirkkokunnan tai seurakunnan rakennetta. Yhdistyksen jäsenistössä on mukana sekä helluntai- että ev.lut seurakuntien jäseniä.
Jos sinulla on muita kysymyksiä tai haluat lisätietoa toiminnastamme,
ota yhteyttä, vastaamme mielellämme!