Maailman pohjoisimmat katulapset
— Miksi lapset joutuvat kadulle ja mikä heitä siellä kohtaa?

 

Itä-Euroopan katulapsiongelman syyt ja seuraukset

Maailman n. 200 miljoonasta katulapsesta pohjoisimmat katulapset ovat Venäjällä. Heitteillejätettyjä lapsia on siellä viranomaisten omien tietojen mukaan n. 3 miljoonaa. Suoranaisesti kadulla eläviä lapsia on arviolta puoli miljoonaa, mutta tarkempia arvioita on mahdotonta esittää. Tilastoissa lapsiksi luetaan alle 17-vuotiaat.

Katulapsiongelma alkoi kehittyä Itä-Euroopassa 1990 luvun alussa. Suurimpana syynä siihen on perheiden alkoholismi ja taloudellinen ahdinko.

Ongelma on keskittynyt suurkaupunkeihin, joihin tulee perheitä eri puolilta maata etsimään työtä. Näiden perheiden lapset päätyvät usein kadulle. Kodittomat lapset hakeutuvat myös itse suurkaupunkeihin, joissa on helpompi selviytyä.

Katulapsiongelma kärjistyi suurimmissa kaupungeissa, Moskovassa ja Pietarissa 1990-2000 -luvun vaihteessa, jolloin niissä oli lapsia kaduilla pahimmillaan n. 50 000.

V. 1998 presidentti Jeltsin otti katulasten asian esille, ja vuoden 2002 alussa presidetti Putin antoi hallitukselle tehtäväksi ryhtyä toimiin ongelman selvittämiseksi. Viranomaistoimia suurimmissa metropoleissa onkin parin viime vuoden aikana tehostettu. Erityisesti nuorimpia katulapsia on yritetty ottaa kaduilta kiinni ja sijoittaa orpokoteihin. Osa karkaa takaisin tai jatkaa katuelämää muualla. Toimet ovat vaikuttaneet siihen, että esim. Moskova ei enää ole lapsille yhtä houkutteleva paikka kuin ennen, siellä joutuu helposti kiinni. Lapsia ja nuoria on suurkaupungeissa edelleen kaduilla tuhansittain. Oma katupartiomme, joka käy Moskovassa kolmessa kohteessa, tapaa vuodessa lähes 1000 eri lasta ja nuorta.

Venäjän katulapsiongelman polttopisteitä ovat tällä hetkellä Siperian suurkaupungit. Esim. Uralilla Ekaterinburgissa, 1,3 miljoonan kaupungissa, jossa meillä on katupartio, on varmojen tietojen mukaan 20000 katulasta ja -nuorta.

Kadun sosiaaliorpojen tueksi ei ole riittävää lainsäädäntöä, yhteiskunnallisia ohjelmia eikä resursseja. Katulasten avustustyötä vaikeuttaa myös se, että lasta, jolla on vanhemmat, ei voi ottaa huostaan tai hoitoon ilman hänen taustaansa ja vanhempien oikeuksiin liittyvien kysymysten selvitystä. Monilla lapsilla ei ole lainkaan henkilöllisyyspapereita. Katulapsi on juridinen väliinputoaja, jonka auttaminen vaatii laajoja toimenpiteitä. Katulapsia ei voi verrata tavallisiin orpolapsiin, he tarvitsevat päihde- ja muihin ongelmiinsa aivan erityistä hoitoa ja omia erityisiä turvakoteja.

 

Huoltajaa vailla olevien lasten ongelmaa on esiintynyt Venäjällä aiemmin erityisesti vuosina 1920-luvun alussa sekä 1950-luvun lopulla. Nykyisen ongelman syyt kuitenkin eroavat lähihistorian vastaavista tilanteista.

Taloudellinen ahdinko on monissa tapauksissa katulapsen perhetaustana myös nykyisessä ongelmatilanteessa (Unicefin arvioiden mukaan 46% Venäjän lapsista elää köyhyydessä ja aliravitsemuksessa.).

Varsinaisena syynä voidaan kuitenkin pitää perheiden yleistä henkistä pahoinvointia, joka ilmenee alkoholismina ja huumeidenkäyttönä, lapseen kohdistuvana väkivaltana, hänen hyväksikäyttönään ja laiminlyöntinään. (Yli 10% venäläisistä on vaikea alkoholiongelma, ja joka viidennessä perheessä yksi jäsen on alkoholisti.)

Kaduilla on myös orpolapsia, mutta suurin osa katulapsista on "sosiaaliorpoja", joiden katuelämän taustalla on useimmiten jokin seuraavista syistä:

  • Toinen vanhemmista tai molemmat ovat vankeudessa. Monen lapsen katuelämä ja varkaudet ovat alkaneet, kun heidän äitinsä on vangittu, isän ollessa jo vangittuna tai alkoholisti.
  • Vanhemmat ovat alkoholisteja eivätkä kykene huolehtimaan lapsesta.
  • Vanhemmilla ei ole varaa ruokkia lasta, ja he hylkäävät hänet tai tuovat hänet ylikuormitettuun miliisin vastaanottokotiin.
  • Lapsi pakenee kodin moraalitonta ja väkivaltaista elämää. Monet lapset ovat kuvanneet kotielämäänsä mahdottomaksi.
  • Lapsi pakenee seksuaalista hyväksikäyttöä.
  • Lapsi on pakolainen sota-alueelta tai muuten levottomalta alueelta

Osa katulapsista on paennut valtion orpokotien väkivaltaisia oloja. Kadulla on myös lapsia, jotka ovat karanneet kotoaan etsimään jännitystä elämäänsä



Ongelman seuraukset

Fyysinen, psyykkinen ja moraalinen rappio:
Turvaton katuelämä vailla elämän perustarpeita tuottaa fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja arvomaailmaltaan särkyneitä lapsia ja nuoria. Hoitamattomista sairauksista ja puutoksista kärsivä lapsi turmeltuu myös moraalisesti.

Rikollisuus:
Lapset joutuvat kadulla hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi ja joutuvat tekemään rikoksia pysyäkseen elossa. Kymmenientuhansien kodittomien lasten selviytymiskamppailu suurkaupunkiviidakossa on lisännyt väkivaltaa ja varkauksia sekä synnyttänyt organisoitua lapsiprostituutiota ja muuta rikollista toimintaa. Lapset ja nuoret, joiden on pakko varastaa ja olla väkivaltaisia säilyäkseen hengissä, ovat vakava yhteiskuntaa rikollistava tekijä.

Päihteet:
Kadulla lapsi ajautuu yleensä myös päihdekierteeseen. Huumeidenkäyttö alkaa liimanhaistelusta, joka auttaa lapsia tukahduttamaan kylmän, nälän ja kivun. Jo 12-13 -vuotiaat saattavat siirtyä suonensisäisiin huumeisiin. Monet ovat niin syvällä katuelämässä ja päihderiippuvaisia, että heidät pystytään vaivoin motivoimaan ja palauttamaan normaaliin elämään.

Väkivalta ja vaarat:
Kadun lasten elämään kuuluu väkivalta ja vaara. Päihtyneiden lasten ja nuorten välille syntyy joskus rajuja tappeluita, joissa jotkut menettävät henkensä. Velat peritään tarvittaessa väkivalloin. Ryöstettäessä rahaa aikuisilta käytetään joskus erittäin kovia otteita. Toisaalta myös miliisi kohtelee lapsia kovakouraisesti, myös niitä, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin. — Lapset viettävät aikaa hurjien ja vaarallisten leikkien ja pelien parissa. Suosittua on liikkuvien autojen ja raitiovaunujen perässä roikkuminen.

Sairaudet:
Lapsilla on ihosairauksia ja puutostauteja sekä päihteistä johtuvia ongelmia. Pituuskasvu on usein häiriintynyt aliravitsemuksen vuoksi. Joillakin lapsista ja nuorista on sukupuolitauteja ja tuberkuloosia. Olemme nähneet tapauksia, ettei lapsi ole peseytynyt eikä vaihtanut vaatteita puoleen vuoteen! Viikottaiset kylvetykset, syöpäläishoidot ja vaatteidenvaihdot ovat tuoneet huomattavan avun katupartion lapsille.