|
Aloitimme
katulapsityön syksyllä 1995 Moskovassa:
Lapset ovat
joutuneet mukaan koneistoon, joka vääjäämättä
tuhoaa muutamassa vuodessa koko ihmisen - ennen kuin hänen elämänsä
on ehtinyt kunnolla edes alkaa. Päihteet, väkivalta, hyväksikäyttö
ja sairaudet tuhoavat lapset niin fyysisesti kuin moraalisesti. Näimme,
että lapset yksinkertaisesti Työmme
alkuaikoina kadun karmea todellisuus havahdutti meidät lopullisesti,
kun 8-vuotias Sergei-poika - ensimmäinen lapsi, joka oli alkanut
todella muuttua partion työn seurauksena - joutui neljän mafian
miehen raiskaamaksi rangaistuksena siitä, että oli näpistänyt
heiltä jotakin. Sergei romahti henkisesti tämän seurauksena.
Kadulla ei ole mitään pyhää. Siellä ei ole toivoa.
Kun sinne joutuu, on hyvin pienet mahdollisuudet päästä Päätimme silloin yrittää muuttaa niin monen lapsen kohtalon, kuin vain pystyisimme. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin on ilo nähdä, että olemme siinä monen kohdalla onnistuneetkin. Kymmeniä lapsia on saatu kadulta pois, ja siinä ohessa on päässyt kuiville ja uuden elämän alkuun monen lapsen vanhempia ja narkomaaninuoria. Turvakodin tarve tuntui entistä suuremmalta tämän tapauksen jälkeen, ja syksyllä 1997 saimmekin sen avattua. Kodin toteutuminen oli varsinainen ihme, sillä lähdimme liikkeelle ilman minkäänlaisia resursseja. Tänään meillä on turvakodin lisäksi iso maatila, ja toiminta on Moskovan lisäksi laajentunut muihin Venäjän kaupunkeihin ja myös Ukrainaan ja Bulgariaan. |